Lapsella yskä – Milloin hoitoon?

Yleisimmin lapsella esiintyy yskää virusperäisen ylähengitystieinfektion, eli flunssan yhteydessä. Yskä paranee noin puolilla lapsista reilussa viikossa ja suurimmalla osalla kolmessa viikossa.

Jos lapsen yskään liittyy hengenahdistus tai vaikeutunut hengitys, tulee lääkäriin ottaa heti yhteyttä.

Äkillinen, yleensä aamuyöstä alkava sisäänhengitysvaikeus ja haukkuva yskä yli 6 kk ikäisellä ja yleensä alle 3-vuotiaalla lapsella johtuu kurkunpääntulehduksesta, eli laryngiitistä. Laryngiittikin on yleensä tavallinen virustauti, mutta joillakin lapsilla se aiheuttaa alkuvaiheessa hankalan sisäänhengitysvaikeuden. Mikäli kylmän ilma hengitys ei auta sisäänhengitysvaikeuteen, tulee lapsi viedä päivystykseen.

Äkillinen voimakas yskä ruokailun yhteydessä tai kesken leikin voi johtua vierasesineestä hengitysteissä, mikä vaatii välittömän hoitoon hakeutumisen. Myös usean viikon jatkuneeseen yhtäjaksoiseen yskään on syytä hakea neuvoja, sillä yskiminen ei koskaan ole normaali olotila.

Yskän aiheuttajat

Yskä on hengitysteiden suojareaktio virus-ja bakteeritulehduksille sekä ärsytykselle. Yskän tehtävä on poistaa limaa keuhkoista.

Hengitysteiden virusinfektiot

Lapsen yskä johtuu tavallisimmin nuhakuumeesta eli hengitysteiden virusinfektiosta.

Yskiminen voi pahentua yöllä nenänielusta valuvan liman seurauksena. Tavallisen flunssan aiheuttamaa yskää voidaan hoitaa kotona seuraamalla potilaan vointia pari viikkoa. Tärkeää on siis huomata, että tavallisimmin yskän syynä on itsestään paraneva virusinfektio.

Jos lapsen vointi ei ylähengitystie-infektion aikana mene parempaan vaan hän on selvästi sairaan oloinen, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Tällöin kyseessä voi olla korvatulehdus tai kouluikäisillä poskiontelontulehdus.

Korvatulehdus

Korvatulehdus on yleinen virusinfektion jälkitauti alle 3 vuotiailla lapsilla.

Yleisimmät oireet korvatulehduksessa ovat nuha ja yskä. Kuumetta esiintyy noin neljäsosalla. Korvakipu erityisesti yöllä, tai pienten lasten osalta yölevottomuus ovat tavallisia oireita. Silmien rähmiminen liittyy myös usein korvatulehdukseen.

Jos korva puhkeaa, tai korva on putkitettu, voi korvatulehduksen merkkinä olla märän valuminen korvakäytävästä.

Monesti lapsi herää keskellä yötä alkaneeseen korvakipuun. Tällöin tarvittaessa suositellaan käytettäväksi tulehduskipulääkkeitä akuutin kivun helpottamiseksi. Välitöntä lääkärikäyntiä tai päivystykseen lähtemistä tämä ei kuitenkaan vaadi, vaan lääkäriajan voi varata seuraavalle päivälle.

Sivuonteloiden tulehdus

Lapsen sivu- ja otsaontelot kehittyvät ja ilmastoituvat aikuiskokoonsa vasta teini-iässä. Tavallisissa flunssissa lapsen pienet ontelot ovat täynnä eritettä, mutta yleensä nämä paranevat vain oireenmukaisella hoidolla. Jos lapsella on pahenevat ylähengitystieoireet ja korkea kuume, tai silmien turvotusta, pitää poskiontelontulehdus pitää mielessä.

Keuhkokuume

Keuhkokuume ja keuhkoputken tulehdus ovat harvinaisempia lapsilla, mutta aiheuttavat voimakasta yskää. Lapsen keuhkokuume on virusten, bakteerien tai niiden molempien yhdessä aiheuttama keuhkokudoksen tulehdus.  Keuhkokuumeen oireet ovat korkea kuume, yskä ja tihentynyt tai vaikeutunut hengitys. Keuhkokuumeessa myös yleistila voi alentua.

Jos epäilet keuhkokuumeesta johtuvaa yskää, tulee lapsen kanssa aina hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tällöin lapselle tehdään yleistutkimuksen lisäksi tulehdusarvojen mittaus, sekä tarvittaessa myös keuhkojen röntgenkuvaus. Keuhkokuume-epäilyt hoidetaan yleenstä antibioteilla. Vaikeimmat keuhkokuumeet hoidetaan sairaalassa.

Pitkittynyt yskä

Pitkittyneen yskän tavallisin syy on toistuvat virusinfektiot. Usein yskä tuntuu jatkuvan taukomatta, mutta esitietoja tarkentamalla huomataan että välissä on päivien tai viikkojen parantumisvaiheita. Päivähoidon aloittaminen ja syksyllä 2021 koronapandemian rajoitusten aiheuttama immunologinen vaje aiheutti virusinfektoiden kierteen monille alle 3-4 vuotiaille päiväkoti-ikäisille lapsille.

Toinen syy pitkittyneeseen yskään voi olla piilevä korvatulehdus tai isommilla lapsilla nenän sivuonteloiden tulehdus (katso edellä). Hankalaa puuskayskää aiheuttaa kouluikäisillä myös hinkuyskä, mikä saattaa aiheuttaa usean kuukauden puuskayskän. Alle 1-vuotialla hinkuyskä voi olla vaarallinen tauti.

Myös niin kutsutut atyyppiset keuhkobakteerit, kuten mykoplasma ja keuhko-klamydia voivat aiheuttaa pitkittyvää yskää etenkin kouluikäisillä nuorilla. Niiden todentamiseen käytetään vasta-ainetutkimuksia, keuhkoröntgeniä ja antibioottihoitokokeiluita.

Pitkittyneen yskän syynä voi myös olla ruokatorven takaisinvirtaus, eli refluksi. Pikkulapsilla refluksi on fysiologista, sillä heidän ruokatorvensa sulkijalihakset vahvistuvat iän myötä. Refluksoireita voidaan tutkia tekemällä ruokatorven pH mittaus.

Pitkittyneen yskän syy voi myös olla astma tai allergia. Pienillä lapsilla tulee joskus infektioiden yhteydessä niin kutsuttua ”infektioastmaa”, missä hengitys vaikeutuu flunssan myötä. Heillä käytetään astmalääkkeitä ns. pulssihoitoina rauhoittamaan tilannetta.

Siitepölyaika voi myös aiheuttaa allergikoilla keuhkoissa astma-tyyppisen reaktion ja pitkittyvää yskää. Astma ja allergia tutkitaan hengitysfunktiokokein sekä verinäyttein. Yskä voi myös olla merkki nk. tic-oireesta, joskus tic:inä voi olla vaikka silmien räpyttely tai huokailu. tic-yskä ei vaivaa nukkuessa ja sillä on spontaani paranemistaipumus.

Milloin tulee hakeutua hoitoon?

Tavallisten flunssavirusten aiheuttamien hengitystieinfektioiden vuoksi ei ole yleensä välttämätöntä hakeutua lapsen kanssa hoitoon.

Jos lapsen vointi ei flunssan edetessä mene parempaan, vaan hänen kuumeensa nousee korkeammaksi, yöt muuttuvat levottomiksi tai yleistila menee huonommaksi, on syytä hakeutua lääkäriin. Syynä voi olla korvatulehdus, poskiontelontulehdus tai keuhkokuume. Pitkittyneen yskän määritelmä vaihtelee yli kolmesta kahdeksaan viikkoon. Mikäli yskä jatkuu tauotta yli 3 viikkoa sitä voi mielestäni pitää pitkittyneenä ja sen selvittely lääkärissä on aiheellista.

Varaa tästä aika kätevästi Lastentohtorin etävastaanotolle.

Yskän kotihoito

Pienellä lapsella tai vauvalla esiintyvää yskää voidaan hoitaa myös kotikostein. Tässä yleisiä kotikonsteja yskän hillitsemiseksi, hengittämisen helpottamiseksi, ja muiden yskän mukana tulevien oireiden hoitamiseksi kotona

Älä käytä yskänlääkkeitä

Lapsen yskän hoitoon ei suositella erillisiä yskänlääkkeitä tai muita yskää hillitseviä lääkkeitä. Yskän tila on usein kuitenkin hyvä käydä selvittämässä lääkärin vastaanotolla – eritysesti jos yskä on pitkittynyt (yli 3 viikkoa).

Viileä ilma hillitsee yskää

Viileä ilma auttaa hillitsemään erityisesti kurkunpääntulehduksen yskää ja sisäänhengitysvaikeutta sillä kylmä ilma laskee turvotusta hengitysteissä ja kurkussa.

Nukkumisasennon korottaminen helpottaa hengitystä

Nukkumisasennon korottaminen (esim. kiilatyynyllä) auttaa usein myös lapsen hengitystä ja saattaa lieventää yöllistä yskimistä.

Muuta huomioitavaa kotihoidossa

Jos lapsella ilmenee on-off yskää, voi kyseessä olla peräkkäinen virusinfektio. Tällöin jos lapsi on terve virusinfektioiden ja yskäjaksojen välissä, ei tarvetta lääkärin vastaanotolle välttämättä ole.

Jos lapsella esiintyy yskän ohella flunssan tai nuhan oireita, voidaan käyttää nenään suihkutettavaa suolaliuosta nenän tukkoisuuden poistamiseen. Hyvä nesteytys ja riittävä veden juonti on tärkeää flunssaisen ja yskivän lapsen kotihoidossa.

Kurkkukipua ja kuumetta voidaan lievittää särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla tai ibuprofeenilla.

Lähteet

www.terveyskirjasto.fi
www.mehiläinen.fi

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest